Tauon paikka

Olen nyt jo jonkin aikaa pyöritellyt mielessäni tämän blogin kohtaloa. Jatkanko samaan malliin? Laitanko salasanan taakse? Vai lopetanko kokonaan kun vuorokauden tunnit eivät enää tahdo riittää?

Välillä tämä julkinen blogi on alkanut suoraan sanottuna jopa hieman ahdistamaan. En kuitenkaan halua olla mikään "julkkis" tai että lapseni tunnistetaan missä tahansa liikkuvatkin. Lievää vainoharhaisuutta siis. ;D Älkää nyt kuitenkaan käsittäkö väärin. Kyllä mua saa tarttua hihasta jos tunnistaa. :) Suurimmaksi osaksihan tämä on todella antoisaa  ja mielekästä puuhaa. Se mun oma juttu. On ollut kiva tutustua samanhenkisiin ihmisiin ja mitään sen suurempaa kuraa en ole saanut osakseni. Ainakaan tietääkseni!? Silti mietityttää. Monikin asia. Ehkäpä eniten tuo lasten kuvien julkaiseminen. Viime aikoina olen miettinyt tosi paljon lasten yksityisyyden suojaa. Sitä helposti unohtaa kuinka moni tätäkin lukee. Olen pyrkinyt pitämään blogin suht pinnallisena ja ollut aika tarkka siitä millaisia kuvia ja juttuja heistä täällä julkaisen. En kuitenkaan voisi kuvitella blogia ilman noita kuvia, sillä lapseni ovat tämän blogin sydän ja sielu. En myöskään halua, että he kärsivät millään tavoin äidin kirjoitteluista. Se olisi ihan hirveää. Sanomattakin selvää, että lapseni ovat minulle kaikki kaikessa. Tärkeämpiä kuin olisin ikinä osannut odottaa. Suljetussa blogissa olisi se etu, että voisin kirjoitella hieman avoimemmin.

Hämmästyn välillä itsekin siitä, miten hyvin olen kotona viihtynyt kaikki nämä vuodet. Kiitos kuuluu lasten lisäksi myös miehelleni, joka sen on minulle mahdollistanut. Olen nykyään ihan eri ihminen kuin vaikka se parikymppinen Sirkku 10 vuotta sitten. Arvot ovat muuttuneet ja satavarmasti parempaan suuntaan. Se tietynlainen itsekkyys on karissut sekä kaikki-mulle-heti -mentaliteetti on hävinnyt tai ainakin pehmentynyt. Eli jos minä kasvatan lapsia, niin he ovat myös kasvattaneet minua. Minusta on ollut ihana seurata näiden pienten kasvua ja kehitystä. Olla läsnä. Edelleenkään en ole täydellinen. En lähellekään. Toivoisin mm pidempää pinnaa. Parhaani kuitenkin yritän. Sen on pakko riittää.

Sain vähän aikaa sitten kuulla leikkikoulun vasu-keskustelussa kuinka kertakaikkisen ihanat ja valloittavat lapset minulla on. Heistä kuulemma huomaa, että heidän kanssa on vietetty paljon aikaa. Kyllä lämmitti äidin sydäntä. Ja sitähän he ovatkin. Ne maailman ihanimmat, ainakin minun mielestä. ♥

Onhan tämä kotiäitiys on välillä aika tosi raskasta ja paljosta olen luopunut (mutta vielä enemmän saavuttanut). Vastuu painaa ja välillä joudun pyörittämään yksin tätä huushollia. Silti en vaihtaisi päivääkään pois. Päivän paras palkinto on se, kun oma lapsi kietoo pienet kätösensä kaulan ympärille ja sanoo rakastavansa aina kuuhun asti ja takaisin (sekä välillä myös aurinkoon, avaruuteen, Japaniin ja vielä Etelä- Amerikkaankin). Sitä tunnetta ei vaan voi sanoin kuvailla ja se jos mikä auttaa jaksamaan.  
Olla jollekin toiselle koko maailma. Ihan huippua. ♥

Mutta samalla sitä monesti tuntee olevansa monien silmissä jotenkin näkymätön ja epäkiinnostava kun on vaan kotiäiti. Tämän vuoksi mulla on oikeastikin hieman paha mieli. On ihan kiva aina välillä olla muutakin kuin Äiti ja vaihtaa vapaalle (jos vaan ymmärrätte mitä tarkoitan...). Vaan eipä niitä bilekutsuja enää samaan tahtiin satele kuin ennen vanhaan tai edes ex tempore tapaamisia, valitettavasti. Moni varmaan ajattelee: Ku sillä on ne lapset, niin ei se kuitenkaan pääse. Ja tottahan sekin on. ;D No onneksi on näitä äitikavereita, jotka tietävät mitä tämä on. Pahimmillaan ja parhaimmillaan. :)

 Olen välillä ollut todella hämmentynyt ja kiitollinenkin siitä kuinka paljon teitä lukijoita on.
Kiitos teille ihan jokaiselle. ♥

En ole ikinä pyrkinyt mihinkään blogien eliittiin enkä hyötyä taloudellisesti tästä. Kunhan nyt vaan harrastusmielessä jotain kirjoittelen. Aloitinkin blogin silloin aikanaan, jotta myös kaukana asuvat sukulaiset voisivat seurata paremmin meidän kuulumisia. No joo hieman on tuo lukijakunta kasvanut ja muutenkin blogin luonne muuttunut. ;) Toinen syy miksi aloitin bloggaamisen oli se, että tulee kuvattua ja  kirjoitettua enemmän ihan meidän jokapäiväisestä arjesta. Muuten ei ehkä aina muista. Lapsille jää näin mukavia muistoja. Arttuhan aloittaa syksyllä eskarin ja itse pidän sitä jonkin sortin rajana, että en halua hänestä enää samalla tavalla täällä kirjoitella tai kuvailla. Annetaan lapselle eskari- ja myöhemmin koulurauha. Kolmas syy bloggaamiselle oli ja on rakkauteni kauniisiin lastenvaatteisiin.

Mutta siis se jatko mietityttää edelleen. Sen takia otankin nyt hieman etäisyyttä tähän hommaan. Pikku breikki tekee hyvää ja kirkastaa ajatukset. Ehkä? Näin kesällä postaustahti tulisi joka tapauksessa harventumaan. Olen vähän sellainen kaikki tai ei mitään -tyyppi. Mulle tulee ihan huono omatunto, jos en ehdi kirjoittelemaan (hullua, eikö!?). :D

Summa summarum. Blogi jää pienelle kesätauolle. Ehkä palaan jo viikon tai sitten vasta parin kuukauden päästä. Katotaan nyt kauanko maltan pysyä poissa. Teidän muiden blogeja aion seurata samalla tavoin kuin aina ennenkin.

Toivotankin varmuuden vuoksi jo nyt:

Oikein ihanaa ja aurinkoista kesää!  
♥

P.s.

Tulipas paatoksellinen teksti. Kiitos kun jos jaksoitte lukea! :D 

P.p.s. 
Kiitos edellisen postauksen verho-kommenteista.

Poikien huone

Lupasin jossain vaiheessa esitellä meidän poikien "uuden" huoneen (tai siis huoneen remontin jälkeen). Tällä hetkellä huoneessa asuu vain Arttu, mutta tarkoitus olisi siirtää myös Aaron sinne jossain vaiheessa nukkumaan. Täytyy sitten katsoa kun Artulla alkaa koulu, jos tehdään alakerran pikkuhuoneesta hänelle oma koululaisen huone. Tämän hetkinen huone siis säilyy ainakin leikkihuoneena.

No tällaiselta siellä nyt näyttää. Ihan ei tullut sellainen kuin alunperin ajattelin, mutta saa nyt kelvata. Tykkään kun on tilaa leikkiä ja tavarat siististi piilossa. Arttukin on ihan innoissaan uudesta "isomman" pojan huoneesta. Sänky on ihan kamala eikä oikein sovi huoneen tyyliin, mutta tarkoituksena on ostaa syksyllä(?) kerrossänky pojille.

Maalasimme huoneen seinät sekä hankimme mm tuon ison Ikean expedit-hyllykön, joka muuten kätkee ihan valtavan määrän leluja sisäänsä. Suosittelen! Valitsin lopulta vaaleat sävyt seiniin sen kirkkaan vihreän jälkeen. Ajattelin, että myöhemmin on helppo yhdistää mitä vaan ja menee sitten koululaisellakin. Hyllyn vieressä näkyy musta Fatboy junior säkkituoli. Kuvissa pilkottaa myös melkein 40 vuotta vanha keinuhevonen, joka tarvitsisi hieman ehostusta. Itse vaan en uskalla alkaa entisöimään.

Alunperinhän mulla oli visio täysin puna-musta-valkoisesta huoneesta, mutta hieman ne suunnitelmat muuttuivat (=yksinkertaistuivat) matkan varrella. Sänkyseinälle ajattelin ensin jotain kivaa tapettia, mutta sitten en osannut päättää. Halusin kuitenkin värikkäät verhot, onhan lastenhuone kyseessä. Sitten pelkäsin, että kuviotapetti tekee huoneesta levottoman. Löysin tuon aakkostaulun Ikeasta. Se sopii just eikä melkein huoneen värimaailmaan ja antaa kivasti "väriä" tuolle sänkyseinälle.

Ostimme hieman hätäratkaisuna Ikeasta nuo viirinauha-verhot, jotka näyttävätkin mielestäni ihan yllättävän hyviltä ripustettuina. Haaveilen kuitenkin Marimekon Karkuteillä- tai Bo boo-kuosin verhoista tuonne. Molemmat sopisivat niin kivasti huoneen värimailmaan. Aionkin teettää uudet verhot kunhan saan ensin päätettyä noista kahdesta ihanasta vaihtoehdosta. Aaron sai mummultaan (=mun miehen äidiltä) lahjaksi kun syntyi Bo boo pussilakanasetin ja se on minusta tosi kiva. Karkuteillä-kuosiin ihastuin taas kaverilla, kun hän oli teettänyt siitä verhot lastenhuoneeseen. Tällä hetkellä olen ehkä kallistumassa enempi sen suuntaan.

Mitä mieltä olette? Kumpi näistä olisi kivempi?

Bo boo/Karkuteillä

 Tigerista löytyi mielestäni tosi kiva pahvisalkku hyllyn päälle. Maksoi peräti 3 euroa. 

Ajattelin alkaa keräilemään puisia Brion (vauva)leluja tuonne hyllyn päälle. Niitä voisikin toivoa Aaronille 1-vuotislahjaksi. Meillä oli jo muutamia, mutta ehdin jossain tilapäisessä mielenhäiriössä myydä eteenpäin. :D

Tällaiselta huone näyttää nyt. Yhdellä seinällä on vielä lisäksi leluhyllykkö ja vaatekaapit, mutta niitä en nyt ruvennut erikseen kuvailemaan. Toivottavasti saitte edes jonkinlaisen kuvan. :)


Aurinkoista viikkoa kaikille! Toivottavasti nämä ihanat helteet hellivät meitä ensi viikollakin. :)

The kesäpöksyt

Kun se kesä on nyt vihdoin täällä, niin on ihan pakko esitellä yksi Aaronin (=äidin) tämän hetkisistä lemppareista. ;)

Nimittäin nämä Lindexin ihanat valkoiset haaremihousut.

Itse asiassa löysin nämä alesta viime kesänä ja ehdin jo harmitella, kun ovat kokoa 68cm eli eivät todennäköisesti mahdu koko kesää. No sitten huomasin, että näitä ihan samoja oli tullut taas mutta tyttöjen puolelle (tosin minun silmissäni nämä ovat kyllä ihan unisexit). :)

Otin sitten peräti kahdet samanlaiset housut (74cm ja 86cm). :D Lindexillä oli tarjous "kaikki baby-puolen vaatteet ota 3, maksa 2". Ostin samalla kaksi hihatonta bodya (2-pakkaus), joten ne toiset housut tulivat vähän niinkuin kaupanpäällisinä, sillä kaikki maksoivat saman. Ja siis muutenkaan hinta ei noissa päätä huimaa, suosittelen.

Isoimmat housut on ostettu silmällä pitäen meidän ensi syksyistä etelän lomaa. Siellä ovat varmasti kivat, kun ovat ohuet mutta samalla suojaavat auringolta. Housut ovat puuvilla-pellavasekoitetta eli ovat ihanan vilpoiset.

Paidat: Lindex ja Polarn O. Pyret

Tässä vielä kuvia eiliseltä.
Oli niin kuuma päivä jopa varjossa, että sai heittää hupparinkin pois.

Aaronin päällä toinen uusi äidin lemppari eli Mini Rodinin elefanttibody, joka kotiutui meille FB:n kirppikseltä ihan uutena. Tykkään tästä ihan hurjan paljon kuten myös siitä meidän pandabodysta.

Niinhän siinä sitten kävi (kuten joku jo ennustikin ;)), että hieman hurahdin Míni Rodinin (poikien) vaatteisiin. No onneksi just nyt ei ole tarvetta enää muille ihanuuksille (kukkaro kiittää), mutta syksyn mallistosta ajattelin hankkia meille muutamia lisää. :)

 ♥mun pieni kesäpoika♥
Tarviiko sanoa, että 
R-A-K-A-S-T-A-N...   



P.s
Postaustahti tulee harvenemaan nyt kesällä ja kommentointi muihin blogeihin vähenemään aikapulan vuoksi. 
Pahoittelen jo etukäteen!

Pipo-arvonnan voittajat

Villervalla pipoarvontaan oli tullut huimasti osallistujia ja sitä kautta uusia lukijoita.

Iso kiitos teille kaikille. :)

Olen ihan hämmentynyt siitä, kuinka paljon teitä jo on. <3

Osallistujia oli 164 ja arpoja yhteensä 392. Tein ensin taulukot molemmille pipoille ja numeroin jokaisen arvan. Arvoin sen jälkeen voittajat true random number generatorilla. Voittajiksi tulivat arvat numero 5 (pinkki pipo) ja numero 60 (turkoosi pipo) (en osannut linkittää arvontatulosta). 

 Voittajat:

Pinkin raitapipon voitti kirjautunut lukija -Jennies- kommentillaan: 

"Kolmella arvalla mukana ja pinkki pipo voisi löytää meiltä kodin :) 

Kiitos edellisestä cienta-postauksesta, olin kokonaan unohtanut meidänkin lempparikengät ja melkein jäin jo ilman niitä, koot oli jo hyvin huvenneet..."

Turkoosin tähtipipon voitti kirjautunut lukija -Henna- Tähtipoika -blogista kommentillaan:

"Kolmella arvalla mukana turkoosin pipon arvonnassa :)"

Jennies ja Henna laittakaa vielä yhteystietonne osoitteeseen: 

onnenpaivia@gmail.com

Onnea Voittajille! =)

13.5

Olipas taas ihana äitienpäivä. Aamu alkoi laululla, ihanilla lahjuksilla ja mahtis aamiaisella. Lapset olivat askarrelleet leikkikoulussa aivan ihanat taulut. ♥ Lisäksi Arttu oli tehnyt srk:n kerhossa hienon korunauhan, jossa roikkui medaljonki. Ja medaljongissa oli molempien murusten tarrakuvat sisällä. Oih ja voih. ♥♥ Mies muisti vielä kukkasin ja kivalla lahjalla, joten eipä voisi päivä paremmin alkaa. Ainoa pieni miinus tässä päivässä oli se, että olen ollut pe lähtien tosi kovassa nuhassa. Lapset olivat ensin ja nyt on sitten mun vuoro. :(

Aamiaisen jälkeen kiidimme uimahallille Artun vikaan uimakoulukertaan. 

Ja arvatkaas mitä!? 

Meidän pieni mies osaa uida ilman kellukkeita!  Äiti on niin ylpeä. ♥

Nyt viimeisellä kerralla saivat vanhemmat tulla katsomaan ja lapset näyttivät taitojaan. Arttu ja muutama muu rohkea hyppelivät ponnahduslaudalta aikuisten altaaseen ja niin vaan se meidän pikkuinen ui. Uimakoulun jälkeen menimme vielä mummin ja vaarin kanssa äitienpäivälounaalle.

Kiitos rakkaat, että olette olemassa ja saan olla teidän Äiti. En voisi olla onnellisempi.

♥♥♥

P.s

Villervalla arvonta päättyy huomenna.

Kotieläinpiha

Tänään oli jälleen kiva päivä. =)

 Kiertävä Hembölen kotieläinpiha oli tullut paikallisen toimintakeskuksen pihalle ja pitihän sinne lähteä ihmettelemään ja rapsuttelemaan eläimiä. Sääkin taas suosi meitä. Ensin menimme Erinin kanssa, sillä Artulla oli tänään eskarin tutustumispäivä (Onko hän muka oikeesti jo niin ISO!? :/). Onneksi hänkin ehti vielä eskarin jälkeen tuonne. Siinähän se aamupäivä taas vierähti mukavasti.

Lasten mielestä kaikista kivointa taisi olla poniratsastus. :) 

Meidän reipas melkein-eskarilainen. <3

P.s. Tulipa taas vähätekstinen postaus. 

Haittaakse? 

Aina kun ei ole niin paljon asiaa, antaa kuvien kertoa. :)

 

 

Ihan pihalla

Tänään oli niin ihanan lämmin päivä, aurinko paistoi eikä edes tuullut kylmästi. Ulkouduimme heti aamusta. Kävelimme keskustaan missä puistoilimme ja lounastimme ihanassa seurassa. Menin lasten kanssa vielä toiseenkin puistoon kotimatkalla. Viisi tuntia siinä sitten vierähti. Kotona kävimme kääntymässä ja siirryimme sen jälkeen taloyhtiömme leikkipaikalle.

Oikeesti ihanaa, kun kesä tulee ja voi olla ulkona vaikka koko päivän! :)

Aaronkin sattui olemaan iltapäiväulkoilun ajan hereillä, joten pääsi ekaa kertaa hetkeksi hiekkalaatikolle istuskelemaan ja keinumaan.

Aaron on niin rauhallinen tapaus, että vaan istua kökötti eikä edes yrittänyt syödä hiekkaa. Hauska huomata miten erilaisia nämä mun pojat ovat. Esikoinen oli todella vilkas vauvana (ja on sitä edelleen). Mennä viipotti kovaa vauhtia vailla järjen häivää. Hän konttasi jo Aaronin iässä ja lähti kävelemään aika tasan 10kuisena. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti ja riittää edelleen... ;D

Aaron on nyt noussut muutaman kerran konttausasentoon, mutta ainakaan vielä ei tuo konttaus näytä kiinnostavan. Hän tykkää vain istua ja ihmetellä.
 No ei kyllä ole kiire sen suhteen, pääsee äiti helpommalla. ;)

 Saitteko te muutkin nauttia tänään loistokelistä? =)